ME1 2DU

2007-05-23T21:57:00.000+01:00

Kevät on vyörynyt eteenpäin aikamoisella vauhdilla. Olen ollu töissä tosi paljon, yrittänyt opiskella filsaa, ja tietysti seurustellut Medwayn minieuroopan kanssa.

Tulen Suomeen 30. päivä tätä kuuta... viikon päästä!

Haikeita jäähyväisiä on luvassa, mutta (tietyllä tavalla) onneksi Vane opiskelee täällä varmasti ensi vuonnakin, niin pääsen moikkaamaan näitä tyyppejä. Moni ulkkis on myös tulossa Suomeen nyt elokuussa, mm. katsomaan suomalaisten UCCAlaisten valokuvaajien Näkymä -näyttelyä Kaapelitehtaalle. Sitten voin näytellä aitoja ulkomaaneläviä teille kaikille. Ja ne näkee kotimaaneläviä.

Suunnitelmissa on tulla tänne Enkkuihin takas kesäkuun vikaks viikoks ja heinäkuun ekaks viikoks töihin. Muuten kesä on sitten hummaamista. Syyskuussa alkaa opinnot joko stadissa tai Lontoossa. Tai ehkä menen Hermannin R-kioskin kassaksi, ken tietää.

2007-04-01T23:42:00.000+01:00

We went to CANTERBURY

2007-03-19T10:45:00.000Z

I'm trying to get in schools. And actually have managed to get in one: a school in West London accepted me as a Sonic Arts student. I'm having an interview next friday to another school in London about a course in Sonic arts and design. Most importantly I'm studying now to get in Helsinki University to study Philosophy.

As you may guess, I have no idea where I want to step to next in my life. :)

And, as a friend told me, a bassist-philosopher isn't much of an occupation...

****

Work is becoming tiring. It would be nicer to make cappucinos and bacon-cranberry paninis if the boss wouldn't be so aggressive. I'm trying to develop my smiling skills as european as I can but sometimes I still fail.

Honesty is said to be a finnish virtue... I find it to be just a poor ability to lie when you should. But I'm becoming better.

****

It's beautiful here. We had a grillijuhlat last saturday!

****

2007-02-08T21:22:00.000Z

Winter came today! Kids got to skip school (and adults work) because traffic wasn't working properly.

The nice thing was that half of the people enjoying the snow were grown-ups. Nobody notices snow this way in Finland - even I am too old for that!

To be honest with you, there wasn't that much snow after all. Just enough to cover the ground and to make slides glide.

..here is a picture taken yesterday when I was still fuzzy about spring.

2007-02-04T23:55:00.000Z

It is ever so strange how people (at least I myself and quite a few others) seem to think with their pen.

I don't write that much so I guess I don't think that much either.

2007-01-20T20:13:00.000Z

One thing that makes coming back here more pleasant is the weather. During the time I spent in Finland, a new record of warm temperatures was made. Last december was the warmest ever recorded, and the files go 160 years back, so there was no snow, just rain and darkness.

It's funny how something this trivial can really trigger a deeper awareness of the power of climate change. I mean, everybody knows that the development has already started and that there have been floods, hurricanes, mass extinction and what not. But to really see it with your own eyes, not just in the newspapers... Frightening.

Well I'm better now, because I took the aeroplane to UK where the weather is really lovely, kind of like Helsinki in April.

The warm wind smells like spring. That makes me more lively and energetic. Maybe even happy, perhaps. (Supposing that this is the normal British weather. It could be that I'm worshipping the false god of an abnormal English December.)

P.s. The newspapers in Finland have already been writing about how nice it is that Finland will become more efficient in agriculture now that our new weather conditions allow better crops. How brilliant is that?!

2007-01-18T17:07:00.000Z

I'm back in the UK!

It's peculiar how nice it is to be here again. I had a really good time in Helsinki but still I feel almost like home here in Rochester, among the Chavs. Good god. Maybe I'm loosing my identity as a finn, becoming a cosmopolitan. Or maybe an europolitan, because I haven't had the chance to get to know people from outside of Europe.

Speaking about nationalities, how do you other europeans (or other finns for that matter) actually illustrate your nationality? Does it relate to your nature or the urban environment? Do you have a feeling of being a part of an age old continuum of culture? Finnish culture is so young and somewhat artificial (finnish identity was created by a group wealthy swedish-speaking men in the later half of the 19th century), that the illustration of Being a Finn is deeply related to our nature, both natural environments and the agriculture. E.g. if you go to a forest in Finland to get some wood for the fireplace you may experience a sensation of "being a finn", especially if it's snowing.

I had a conversation about this with my friend, and we came to a conclusion that maybe this strong feeling about nature should not be labeled as a feeling of nationality, but maybe humanity instead. So this is why I'm asking you other europeans to reveal a little something about your supposed feelings on your nationalities.

2006-12-06T20:04:00.000Z

Pian palaamme Vanessan kanssa Suomeen, ja tangojuureni haluaisivat jo tuntea pohjolan routaisen kamaran. Omara Portuondo ja Ibrahim Ferrer toimivat suomalaisuuteni tulkkeina
seuraavassa:

DUERMEN EN MI JARDIN
LOS NARDOS Y LAS ROZAS,
LAS BLANCAS AZUCENAS.

MI ALMA MUY TRISTE Y PERSAROSA
A LAS FLORES QUIERE OCULTAR
SU AMARGO DOLOR.

YO NO QUIERO QUE LAS FLORES SEPAN
LOS TORMENTOS QUE ME DA LA VIDA

SI SUPIERAN LO QUE ESTOY SUFRIENDO
POR MIS PENAS,
LLORARIAN, TAMBIEN.

SILENCIO QUE ESTAN DURMIENDO
LOS NARDOS Y LAS AZUCENAS.

NO QUIERO QUE SEPAN MIS PENAS.
PORQUE SI ME VEN LLARANDO, MORIRAN.

* * *

Puutarhassani nukkuvat
nardot ja ruusut,
valkoiset liljat

Sieluni kovin surullinen
haluaa salata kukilta
kitkerän kipunsa

En halua että nuo kukat tietävät
niistä tuskista joita elämä minulle tuottaa

Sillä jos ne tietäisivät kuinka paljon kärsin
ne tuskieni tähden
itkisivät myös

On hiljaista kun ne nukkuvat
nardot ja liljat

En halua, että ne tietävät tuskistani
sillä jos ne näkisivät minun surevan, ne kuolisivat

2006-12-05T19:41:00.000Z

Mikä tässä tiedonvälityksessä oikein on näin kieroutunutta kun koko ajan tekee mieli kirjoittaa ikäviä juttuja? Nyt olin kirjoittaa vanhustenhoitopaikan järjestämän koulutuksen heikottavan huonosta laadusta, mutta taidan jättää sen toiseen kertaan. Kirjoitan sen sijaan miellyttävistä asioista.

TYÖ

Työ Garden House Caféssa on lähtenyt käyntiin hyvin. Työtunteja on ollut enemmän kuin aluksi sovittiin, ja se tekee hyvää kukkarolleni. Kielipää on kehittynyt aika lailla, nyt ymmärrän jo Pohjois-Englantilaisen Vickynkin puhetta. Öbaut.

Gareth-pomo ei edes suuttunut kun kerroin lähteväni kuukaudeksi Suomeen! Pelkäsin saavani potkut moisen lomailun takia, mutta onneksi Gareth ymmärsi yskäni. Kaiken lisäksi minua on kosiskeltu vs. manageriksi ensi maaliskuulle. Sisäinen kauppislaiseni on erittäin otettu tarjouksesta sillä varauksella että palkan ja vastuun suuruus varmasti kohtaavat. Olihan Vanessakin Fotopointin varapomona vähän aikaa, mutta ei tainnut olla niiden muutamien lisäeurojen arvoista se lysti.

YSTÄVÄT

En enää koe olevani "kärpäsenä opiskelijayhteisön katossa", vaan nyt olen yksi Medwayn Taidenuorista. Suokaa anteeksi kömpelö termini, haluan sillä vain painottaa yhteisön erillisyyttä paikallisista (eli sitä että kaikki yhteisön jäsenet ovat joko ulkomaalaisia tai -paikkakuntalaisia). Luojan kiitos en elä liian tiivissä kuplassa; työtoverit tarjoavat kosketuksen autenttisempaan Rochesteriin.

Tulevaisuuden Euroopanretket ovat paljon helpompia nyt, kun majoituspyyntöjä ja -kutsuja on sinkoillut jo jonkin verran meidän EU-kansalaisten välillä.

ASUMINEN

Kämpässä on hyvä asua, ja kämppisten kanssa menee hyvin. Jos tämä meno jatkuu, saatan hieman kotiutuakin tänne. Medwayn kaupungit, eritoten Chatham, ovat kuitenkin sen verran luotaantyöntäviä, etten usko asuvani täällä enää ensi vuonna. Vaihtoehtoja on tietysti tuhottoman paljon, mutta todennäköisimmät kotikaupungit ovat tällä hetkellä Helsinki ja Lontoo. Lontoo vain on ehkä liian kallis, ja Helsingistä pitäisi saada hyvä opiskelupaikka. Tai huono. Tai hyvä tai huono työpaikka. Katsotaan nyt.

VUODENAJAT

Kun palaan Englantiin tammikuun puolivälissä, alkavat kevään ensi merkit jo vähitellen ilmaantua. Helmikuussa kevät alkaa jo kunnolla, ja maaliskuun pitäisi olla jo ihan ok. Et silleen. Hyvät meille.

...onneksi on ilmastonmuutos. Suomalaistenkaan ei kohta enää tarvitse kärsiä pakkasista, vaan saamme nauttia brittiläisittäin rännästä.

2006-11-17T21:15:00.000Z

Kuulumisia!!!

Toissapäivänä oltiin Vanen kanssa käymässä Lontoossa. Treffattiin Janne ja myöhemmin Taneli, käytiin Chinatownissa tofuostoksilla (Medwaystä ei ole vielä tofua löytynyt!), kierreltiin parit galleriat ja juotiin muutamat Guinnessit Dublinin ja Jannen kunniaksi.

Kun saavuttiin Vanessan kanssa Victoria Stationille Lontooseen, huomasin junan oikealla puolella massiivisen ränsistyneen voimalaitoksen, jonka ympärillä oli valtava aukio. Kerroin innostuneena Vanelle, että jos olisin valokuvaaja, ottaisin moisesta voimalasta kuvia.

Vierailimme myöhemmin päivällä eräässä pienessä galleriassa, jossa oli näytillä 360-asteisia kuvia Portugalin maaseudulta, Afrikasta ja tietenkin Lontoon kuuluisasta Battersean voimalaitoksesta. Tämä valokuvaaja, nimeltään Guilhem Alandry, oli siis ehtinyt apajille ennen minua. Ja, myönnettäköön, Pink Floyd puolestaan oli liikkeellä kauan ennen Guilhemiä:

Kun ryhdyimme juttelemaan vahtimestarin ominaisuudessa paikalla olleen Guilhemin kanssa, kävi ilmi että hän oli käynyt samaa koulua kuin Vanessa (ja Pekka), vuosina 1997-2000. Lontoo on pieni. Rochester myös.

Mainittakoon vielä Pink Floydin Animals-albumin kuvauksista seuraava tärkeä yksityiskohta: kannessa näkyvä mammuttimainen sikailmapallo karkasi toisena kuvauspäivänä taivaalle, sekoitti Heathrow'n lentoliikenteen, ja katosi lopulta tutkasta Chathamissa. Me ollaan osa Rock-historiaa!

Duunipaikka kahvilassa on todella jees. Garden House Café on herkku-deli-vuohenjuusto-parman kinkku-whatever-gourmet-kahvila, eli maistiaisissa ja työpaikkalounaissa ei ole valittamista. Pikakahvin nauttiminen aamuisin on jäänyt minulta vähemmälle, nyt kun on alustavasti jäämässä koukkuun hyvään capuccinoon. Miljöö ja asiakkaat ovat myös todella nastoja; paikka on sen verran kallis, että siellä käyvät vain Jeevesin kaltaiset herrasmiehet ja rouvasnaiset. Ystävät, minusta on tulossa brittisnobi. Thatcher kuningattareksi!

Palkka vain on minimi; vaikea snobbailla vapaa-ajalla.

2006-11-01T13:14:00.000Z

Pirun hieno rautatiesilta! Pidän vanhasta tiilestä ja teräksestä,
ja täällähän ei paljon muuta olekaan.

Luovaa roskaamista. Tavallisempi loppusijoituspaikka on katu.

Yksityiskohta sotamuistomerkistä. Thinking of god.

Rochesteri on jumalan lempipaikka

2006-11-01T13:07:00.000Z

Välimerellisiä maisemia Chathamissa

Noita joutsenia oli yhteensä jotain 15
Onko ne varmasti yksiavioisia?

Ei ne ees vanhaa ehi purkaa alta pois

Teatteri / Postikortti

2006-10-27T22:14:00.000+01:00

Oi!

Tiistaina olimme pelaamassa jalkapalloa kansaivälisen ystävyyden nimissä läheisellä nurmikentällä. Kahdeksan pelaajan joukosta löytyi espanjalainen, saksalainen, itävaltalainen, kyproslainen, englantilaisia ja suomalaisia. Peli sujui hienosti, ja tein monta maalia. Fine.

Jossain vaiheessa kentän laidalle ilmestyi katsojaryhmä; kolme korkeintaan 11-vuotiasta tyttöä ja pojanrääpäle. Kovin teini-ikäisesti pukeutuneet tupakan ystävät ryhtyivät solvaamaan meitä, raavaiden miesten joukkoa. Lopulta lapsukaiset saivat mitä halusivat, sanallista vastakaikua. Tämä johti sanallisen väkivallan kierteeseen, mistä humaltuneena lasten johtajatyttö ryösti erään pelaajamme hupparin. Kun Angero juoksi tytön perässä ympäri brittiläistä maisemaa, oli näkymä aika huvittava ja surrealistinen. Kyseessä oli kuitenkin keski-iältään 24-vuotiaan miesjoukon kohtaaminen muutaman lapsen kanssa.

Kun asiat olivat jo liian huonolla tolalla, päätimme lähteä, sillä kukaan lapsista ei reagoinut minkäänlaiseen (ankaraan saati lempeään, ei kypsään eikä kakaramaiseen) kommunikointiin. Olimme voimattomia moisen röyhkeyden edessä. Jätimme kentän lasten esittäessä yhteisen toivomuksensa ulkomaalaisten pysymisestä poissa Yhdistyneestä kuningaskunnasta.

Yksin edellämainittu olisi ollut mielestäni tarpeeksi eksoottinen muistutus sosiaalisen pahoinvoinnin ehkäisyn ja lastensuojelutyön tärkeydestä, mutta päivä muuttuikin yhä synkemmäksi.

Kun kävelimme kotia kohti Mikon kanssa kotikadullamme, hieman isompi lapsijoukko, mukaanlukien tuttu neljän ryhmä, alkoi huudella peräämme. Hieman ennen kotioveamme joukko saavutti meidät. Joukon isoimmat pojat eivät enää olleetkaan aivan kakaroita, vaan isompia kuin minä ja Mikko. Lasten ongelma tuntui olevan oletettu solvauksemme jonkun äitiä kohtaan. Erityisesti yksi pikkupoika (joka laseineen muistutti elävästi Harry Potteria) oli omaksunut kasvoilleen itkuisen kiihkeän raivon ilmeen, ja ryhtyi tönimään Mikkoa. Tämä oli ensimmäinen fyysinen loukkaus, josta todella pöyristyneenä reagoin ensimmäisen kerran lapsiin voimakkaasti, huutaen "Oi!" (Tavoitellen aitoa, uskottavaa aksenttia!). Nyt olimme jo kotiovellamme, mutta pikku Harry näki vielä parhaimmaksi hypätä kohti Mikkoa ja lyödä häntä kasvoihin.

Fyysinen kipu ei liene ollut vakavaa, mutta ele, 10-vuotias käymässä käsiksi aikuiseen, on aika lailla kauhistuttava.

2006-10-12T21:33:00.000+01:00

Värejä ja muotoja; karkkia.

Digitaalinen zoomaus Rochesterin kuuluisasta linnasta. Ei olla vielä käyty kattomassa.

Britit tykkää ilmajohdoista. Minust tuo on sotkusta.

Pikkukaupunki, jotka jatkuu ikuisesti joka suuntaan. Täällä olis hyvä kuvata joku zombikauhuleffa. P.s. Tänään näin ensimmäisen kerrostalon!

Hylätty teatteri Chathamissa. Kurjalisto ei arvostanut kulttuuria? No, on tossa ihan vieressä joku musikaaliareena vielä. "Mä oon kaunis vaan jos mua rakastaa joku kaunis, ja kaikkein kaunein mä oon jos mua rakastaa -kaikkein kaunein". Terveiset Kansallisoopperaan!

Kyläjatkumo #2

Terveyskeskus on ihan vieressä, äiti!

Naapureilla on TV-Shop -pyykkinaru. Myös ne tykkää ilmajohdoista.

Ja taas, brittien kykenemättömyys kaivaa ojia maahan. Varmaan noista johdoista tykkää linnutki sit.

2006-10-10T18:09:00.000+01:00

Nyt on ensimmäinen viikko takana. Tähän voisi tottuakin, jahka työllistyy. I imagine.

Havaintoja:

Englantilaiset ovat töykeitä ja sivistymättömiä. Klassinen stereotyyppi (porvarillisen hienovarainen britti) on täysin tuulesta temmattu jälki-imperialistinen markkinointikikka. Tai sitten olemme harvinaisen ankealla alueella. Puhelinkeskusteluissa olen tosin välillä kokenut valoisia hetkiä, tänäänkin muuan työnvälittäjä pyyteli milloin mitäkin anteeksi suorastaan vaivaannuttavalla intensiteetillä.

Jos vertaa paikallista ilmapiiriä vaikkapa Barcelonaan, niin eron voisi kiteyttää:
Barcelonassa huono-onniselta otetaan rahat pois, kun Rochesterissa huono-onninen pahoinpidellään muuten vain.

No, se vainoharhasta. Viikko ei liene tarpeeksi pitkä aika kansallisen psykoanalyysin suorittamiseen. Täytyy palata aiheeseen kun kokemusta karttuu.

Rochesterin ulkomaisten taideopiskelijoiden yhteisö on ymmärrettävästi melko tiivis, ja sehän on tietysti hienoa; voi tutustua baskeihin, ruotsalaisiin ja kreetalaisiin. Ikävää asiassa on se, että esimerkiksi Vanen syntymäpäiväjuhlien 25:stä vieraasta ehkä kaksi oli brittejä. Me ulkolaiset olemme tietysti niin juurettomia, että takerrumme toisiimme paljon vimmaisemmin kuin britit, joiden ystäväpiiri ei ole jäänyt kauas manner-eurooppaan.

Jahka sijoitun työelämään, on edessä tietysti paremmat mahdollisuudet tutustua paikallisiin kuin nyt, kärpäsenä opiskelijayhteisön katossa.

Medway-kaupungit (pikkukaupunkien klusteri, mm. Rochester, Chatham, Strood) muodostavat aika eksoottisen kokonaisuuden. Vaikka kyseessä on pienkaupunkijoukko, ei tämä silti yksiselitteisesti vaikuta tuppukylältä. Kirkkonummelaisesta on ristiriitaista, että korkeita kerrostaloja ei ole lainkaan, mutta taloja on silti rakennettu todella tiuhaan ja todella suurelle alueelle. Suomalaisittain sanottuna Medway on kuin intensiivisempi Espoo tai sitten Helsinki, josta on poistettu kaikki kerrokset kolmannesta ylöspäin. Tai Kirkkonummen keskusta copy-pastena X1000. You get the picture.

Edellinen pätee tietyllä tavalla myös asuntoomme, sillä en osaa sanoa onko se todella pieni vai aika iso. Ahtaita portaikkoja ja käytäviä on paljon, talossa on kolme kerrosta ja viisi asukasta, kolme asuinhuonetta, olohuone ja työhuone. Hmm. Kai tämä on suuri. On vaan vaikea hahmottaa paikkaa kolmessa kerroksessa.

Ja ihana puutarha (takapiha)!